Iivisniemi-Kaitaa-seura ry:n yhdessä Selakin kanssa
järjestämä yleisötilaisuus, jossa kaupungin edustajat yhdessä kuntapoliitikkojen
kanssa olivat vastaamassa kysymyksiin alueen kehittämisestä, oli kovin
odotettu, sillä sali oli aivan täysi. Lisäksi tavoitteena oli, että asukkaat
kertovat mielipiteensä näistä suunnitelmista kaupunkisuunnittelukeskuksen
edustajille, luottamushenkilöille, IKS:n ja SELAK:n hallitusten jäsenille,
jotta niitä voidaan huomioida päätöksenteossa jatkossa.
Tilaisuuden avaaja ja kyselyosuuden puheenjohtaja Seppo Salo
kertasi aluksi alueemme historiaa:
Varhainen kaskiviljely alueella alkoi noin vuonna 1000
(varhainen kaskiviljelys) ja päättyi 1900-luvun loppupuoliskolla. 1800 -luvun
lopulla varakkaat helsinkiläiset alkoivat rakentaa myös meidän lähialueellemme
huviloita. 1930 -luvun puolivälin tienoilla keskituloiset helsinkiläiset
alkoivat rakentaa alueellemme kesämökkejä ja 1950-luvulla omakotitaloja.
Merkittävä muutos tapahtui 1966, kun Iivisniemen
kerrostalolähiön kaava hyväksyttiin valtuustossa. Ensimmäiset
kerrostaloasukkaat muuttivat jouluksi 1967 osoitteeseen Iivisniementie 6.
Suur-Espoonlahden kehitys ry:n puheenjohtaja esitteli
SELAKin toimintaa. SELAK on Suur-Espoonlahden kaupunginosa-, puolue-, omakoti-
ja ympäristöyhdistysten perustama yhdistys, joka pyrkii vaikuttamaan niin, että
suuraluettamme kehitetään niin, että nykyisetkin asukkaat viihtyvät täällä
jatkossakin.
Kimmo Leivon ja Mervi Hokkasen esityksien pohjalta:
- Finnoo-Kaitaa kehitysalueelle 20.000 -25.000 uutta asukasta.
- Espoon väkiluku kasvaa n. 4000 – 5000 asukasta vuodessa
- Finnoo-Kaitaa alue on jaettu ehdotusvaiheen jälkeen kolmeksi
osayleiskaava -alueeksi : Finnoon pohjoinen osa säilytti kaavanimen Finnoo
osayleiskaava, eteläinen osa on nimetty Finnoonsataman osayleiskaavaksi ja
kolmas osa on Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaava.
- Finnoon osayleiskaava tuli voimaan 8.8.2018. Finnoonsataman
osayleiskaava on työn alla.
- Valtuusto on hyväksynyt 11.06.2018 Kaitaa-Iivisniemi
-osayleiskaavan, mutta se ei ole lainvoimainen, koska siitä on valitettu
hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöstä odotetaan kesällä 2019.
- Tarkastelualueella on kymmenkunta asemakaavahanketta, joista
lainvoimaisia ovat: Djupsundsbäcken 80.000 m2 ja Finnoonkallio 40.000 m2. Finnoonsataman kaava 442300 valmistellaan
yhdessä Merikorttelien kaavan 442200 kanssa. Aluksi laaditaan osallistumis- ja
arviointisuunnitelma.
Kimmo Leivon ja Mervi Hokkasen esitykset ovat tämän muistion liitteinä ja löydät ne ladattavina tiedostoina sivun lopusta.
Asemakaavojen etenemistä voit seurata https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Yleiskaava/Vireilla_olevat_yleiskaavat
Osayleiskaavojen etenemistä: https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Asemakaava/Asemakaavoituskohteet/Espoonlahti?n5=2
Paikalla oli runsaasti asukkaita, jotka ovat osallistuneet
aktiivisesti 20 vuoden ajan alueen työpajoihin. Useampi läsnäolijoista toi
esiin ihmetyksensä, että vaikka monessa eri yhteydessä asukkaat ovat päätyneet
pienempiin asukasmääriin (koko Finnoon visioalue 17.000 uutta asukasta, joista
Kaitaa-Iivisniemen alueelle 3.500 asukasta),
niin kuitenkin kaupunkisuunnittelukeskus on pitänyt kiinni
kaupunginhallituksen 25.3. 2013 asettamista luvuista koko Finnoon visioalue
20.000, joista 6.000 Kaitaa-Iivisniemi alueelle. Nykyisiä alueen asukkaita ei ainakaan ole
kuultu tai siis ei ole huomioitu asukkaiden hyvin perusteltuja kantoja
tulevista asukasmääristä.
YLEISÖKESKUSTELUSTA NAPATTUA
Miten ilmastomuutos on huomioitu? Ei kaukolämpöä vaan maalämpöä,
lämpöpumput, aurinkoenergia?
*Esimerkiksi Hannusrannan kaava-alue suunnitellaan
hiilivapaaksi. Alueen kiinteistöjen energiajärjestelmät suunnitellaan
toteuttamaan kestävän kehityksen periaatteita hyödyntäen uusiutuvan ja
paikallisen energian tuottamiseen sekä kiinteistöjen sähköntarpeeseen.
Rakennusten massoittelulla luodaan hyvät pienilmasto-olosuhteet, jolla
ehkäistään rakennusten ylikuumenemista ja minimoidaan viilennystarvetta.
*Espoon suurin ympäristötekotavoite on se, että kaukolämpö
tuotetaan tulevaisuudessa päästöttömästi yhteistyönä Fortumin kanssa.
Miten taataan tulevien vuosien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden,
varsinkin lasten vanhusten turvallisuus katu-, infra ja talotyömaiden
läheisyydessä? Tällä hetkellä turvallisuus ei ole hyvä. Alueella pitäisi olla
koordinaattori, joka suunnittelisi ja valvoisi näitä asioita.
*LOUHI-palvelun kautta voi antaa palautetta.
Ennakkosuunnittelulla pyritään suunnittelemaan työt turvallisesti.
Kaupungissa pyritään
edistämään pyöräilyä. Yhteiskäytössä olevat pyöräily- ja jalankulkutiet ovat
vaarallisia, ne on erotettava toisistaan. Miten etenee Kaitaantien laajennussuunnitelmat
Soukanväylän ja tulevan Meritien välille ja Kaitaanlaakson pyöräilyn
laatureitin suunnittelu ja rakentaminen.
*Suunnitelmat on tehty siitä, mikä on autojen/pyörien lkm
jatkossa. Tämä on pohjana tiestön suunnittelulle. Kaupunki on päättänyt, että
Kaitaantielle ei tehdä mitään niin kauan kuin vilkas liityntäliikenne
Matinkylän metroasemalle kulkee tätä reittiä. Pyöräilyn laatureitin suunnittelu
liittyy koko Kaitaanlaakson jatkosuunnitteluun.
Tämä vastaus herätti lisäkommentteja ja kysymyksiä: juuri
nyt niitä Kaitaantien varteen suunniteltuja meluaitoja tarvittaisiinkin, kun
sekä nämä liityntäbussit että raskaat kuorma-autot tuovat ja vievät maata
rakennuksille mm. metrotyömaille tällä kapealla ja mäkisellä
Kaitaantiellä. Nyt niitä meluaitoja
tarvittaisiin enneminkin kuin sitten, kun tämä raskas liikenne vähenee
huomattavasti.
Hannusrannan rakentaminen ja talotyypit
*Hannusrantaan suunnitellaan kerrostaloja, nykyiset asukkaat
ovat osin olleet myötämielisiä tiheämmälle rakentamiselle.
Finnoonsataman kaavoituksesta esitetiin useita kysymyksiä ja
kommentteja.
Alun perin oli hyvässä yhteistyössä asukkaitten, veneilijöiden
ja kaupungin kanssa suunniteltu Merellisen Espoon edustuksellinen satama-alue.
Miksi nämä suunnitelmat ovat muuttuneet? Mihin joutuu osa veneilijöistä, entä
talvisäilytyspaikat ja huoltotilat. Finnoon sataman telakka-alueen korvaava
alue? (Ei tullut konkreettista vastausta kaupungilta). Entäpä mitä merkitsee luonnolle, jos alueella
suoritetaan merkittäviä ruoppauksia parin vuoden ajan ja sitten rakennetaan
tekosaari?
*Kaupunki on arvioinut, että suurista perustustöistä
huolimatta kaupunki tulisi saamaan merkittäviä tuloja tästä kohteesta. Rakennusmaan myyntituloilla maksetaan
alueen infra ja alueelle saadaan hyviä veronmaksajia.
* Finnoon tekosaaren kaupunginhallituksen tilaama selvitys
on tehty ja mennyt hallitukselle tiedoksi. Sieltä suunnittelu jatkuu normaalia
prosessia seuraten. Vaikuttaa voi ottamalla yhteyttä
kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseniin tai jopa suoraan kaupunginhallituksen
jäseniin.
Kaitaan osalta rantaraitin palvelut ovat olemattomat. Miten rantaraitin
palveluja lisättäisiin? Esim. Rulludd voisi olla käytettävissä enemmän.
*On harkittu toiminnan lisäämistä. Lennart Pettersson on
rantaraitti-isäntä kaupungin puolelta.
Suur-Espoonlahden alueen puolueiden paikallisosastot ja
kaupunginosayhdistykset ovat yrittäneet vaikuttaa kaupunginjohtoon jotta
alueemme todella alhainen työpaikkaomavaraisuus saataisiin huomattavasti
paremmaksi. Miksi siis työpaikkoja ei ole 20 vuoteen kaavoitettu niin, että
tänne olisi mahdollista perustaa runsaasti uusia työpaikkoja? Ja miksi Espoon
markkinointi-ihmiset eivät ole panostaneet tähän asiaan? Entä missä viipyvät
sujuvat poikittaiset joukkoliikenneratkaisut Ja nyt sitten huonontunut julkinen
liikennekin maksaa meille Suur-Espoonlahden asukkaille enemmän kuin suurimmalle
osalle espoolaisista.
*Työpaikkaomavaraisuuteen ja liikennejärjestelyihin ei saatu
vastausta
Säilytä Hannusmetsä, Iiviskallion ja Kaitamäen
metsät sekä lisää Hannusrannan virklistyskäyttöä – säästät Espoon sosiaali – ja
terveysmenoja.
Luonnonmukaisissa lähimetsissä käyskentelyllä on positiivisia
terveysvaikutuksia kaiken ikäisille ihmisille. Verenpaine laskee ja epätasainen
maasto edistää pienten lasten sensomotoriikan kehittymistä ja ikäihmisillä
ylläpitää motoriikkaa
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Sara
Saramäki pyysi läsnäolijoita nostamaan kätensä, jos ovat sitä mieltä, että
suurempi osa Hannusmetsää ( Bondaksen kalliot) on säilytettävä
luonnonvaraisena. Äkkiä arvioiden noin 150 kättä nousi salissa!
*Hannusmetsän säästäminen on mahdollista, sillä
tuon alueen asemakaavoitusta ei ole vielä tehty.
Kaupunginjohdon ja poliittisten puolueiden on
varmistettava, että kun uusia asuinalueita rakennetaan, niin samaan aikaan
rakennetaan autopaikat, päiväkodit, koulut ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Ei
saa jatkua niin, että rakennusliikkeille annetaan luvat rakentaa asunnot ja
oheispalvelut jäävät rakentamatta. Rakennuslupiin on lisättävä ehtona, että
autopaikat (parkkitalot) on rakennettava. Samoin on sovittava yhdessä kaikkien
toimialojen kanssa, että palvelut valmistuvat samaan aikaan kuin asunnot.
*Kaupunki voi kaavalla määrätä autopaikkojen määrän.
Alueen asukkaat osallistuivat aikoinaan Finnoon lintuparatiisin ja sen
ympäristön suunnitteluun. Siitä tuli hyvä. Nyt on herännyt huoli siitä, että
huolehtiiko HSY jatkossakin, että altaassa säilyy suolattoman veden tasapaino.
*Johanna Salo Espoon kaupungilta pyrkii varmistamaan tämän
asian.
YHTEENVETO
Paikalla oli seuraavat kaupungin edustajat tai
luottamushenkilöt: Kaupunkisuunnittelulautakunta/valtuutetut: Jouni Särkijärvi
pj ( valt.), Henna Partanen vpj (valt.), Sara Saramäki jäsen (varavalt.) ja
Paula Pöntynen varajäsen. Ympäristölautakunnan jäsen Seppo Salo ja varajäsenet
Helena Haapsaari ja Bjarne Häggman. Rakennuslautakunnan jäsen Ulf Sjögren.
Iivisniemi-Kaitaa -seuran (IKS) koko hallitus ja
Suur-Espoonlahden kehitys ry:n (SELAK) 7 hallituksen jäsentä.
Espoon kaupungilta olivat Espoon Teknisen toimialan
Suur-Espoonlahden projektijohtaja Kimmo Leivo ja alueemme kaavoitusvastaava
Mervi Hokkanen ja Suurpellon markkinoinnista Netta Savinko.
Asukasillassa kaupunkisuunnittelulautakunnan edustajat
Särkijärvi (valt.), Partanen (valt.), Saramäki (varavalt.) ja Pöntynen
vakuuttivat, että he ovat nimenomaan asukkaiden edustajia.
Nyt jäämme
odottamaan, että milloin otetaan asukkaiden ja heidän muodostamien yhdistysten
mielipiteet asiantuntijalausuntoina, eikä vain mielipiteinä, joilla ei ole
merkitystä. Tämä oli vahva viesti täydeltä salilta kaupungille. Ainakin
tällä alueella.
Ilmaan jäi paljon kysymyksiä, joihin emme saaneet
vastauksia. Jotkut tulivat sanomaan, että hyvä tilaisuus, mutta oliko tämä
paineenpoistotilaisuus, vai saatoimmeko ihan oikeasti vaikuttaa meille
tärkeisiin asioihin.
Olisiko järjestettävä tilaisuus, jossa alueen nykyiset
asukkaat saisivat kehittää Kaitaanlaakson fillaribaanaa ja sen ympäristöä
voittajaehdokkaan pohjalta? Entä pitäisikö järjestää työpaja, jossa kaupungin
eri toimialojen edustajat, yritysjärjestöt, paikalliset yrittäjät ja asukkaiden
edustajat pohtisivat, että miten niitä työpaikkoja tänne saataisiin. Entä ne
poikittaiset tieyhteydet ja julkisen liikenteen yhteydet. Mahdollisuuksia on
paljon asukkaiden kuulemiseen!
Tilaisuus päättyi yliajalla raikuviin aplodeihin.
Kiitos asukkaille ja järjestäjille.
Liitteet:
Otteita Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaavan kaavamerkintöjen selostuksesta
ja kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.11.2018 päättämät Hannusrannan kaavahankkeen
tavoitteet
Kimmo Leivon esityskalvoja
Mervi Hokkasen esityskalvoja
